Alexander-tekniikan on kehitt\u00e4nyt Australiassa syntynyt Frederick Matthias Alexander (1869-1955). H\u00e4n menetti \u00e4\u00e4nens\u00e4 useita kertoja toimiessaan lausujana ja n\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4. Sen seurauksena h\u00e4n hakeutui useiden l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden vastaanotoille, mutta apua ei l\u00f6ytynyt. L\u00e4\u00e4k\u00e4rit m\u00e4\u00e4r\u00e4siv\u00e4t lepoa jonka j\u00e4lkeen \u00e4\u00e4ni kulki hetken paremmin, kunnes se taas petti. Alexander alkoi etsi\u00e4 itse syit\u00e4 \u00e4\u00e4nens\u00e4 ongelmiin. H\u00e4n oli varma ett\u00e4 h\u00e4n jollakin toiminnallaan aiheutti itse \u00e4\u00e4nens\u00e4 k\u00e4heyden ja menetyksen.<\/p>\n\n\n\n
Vuosien 1888 \u2013 1895 aikana Alexanderin oman tutkimusty\u00f6n pohjalta alkoi kehitty\u00e4 perusteet Alexander-tekniikalle. H\u00e4n tutki systemaattisesti mm. peilien avulla omaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u00e4n. Kun k\u00e4heys alkoi parantua, h\u00e4n alkoi j\u00e4lleen esiinty\u00e4 ja siin\u00e4 sivussa my\u00f6s opetti menetelm\u00e4\u00e4ns\u00e4. Tekniikan perusperiaatteet alkoivat kehitty\u00e4, kuten perushallinta (niskan, p\u00e4\u00e4n ja sel\u00e4n suhde), suuntaukset, inhibitio (pys\u00e4htyminen, hetki ennen toimintaa, valinnan tekeminen ja mahdollinen uusi tapa toimia), v\u00e4\u00e4ristynyt aistitaju ja tottumukset.<\/p>\n\n\n\n
Vuonna 1894 Alexander alkoi opettaa p\u00e4\u00e4toimisesti ja 1890-luvun lopussa h\u00e4n alkoi saada mainetta menetelm\u00e4ll\u00e4\u00e4n. H\u00e4n kehitti ja tutki sit\u00e4 jatkuvasti. Useat l\u00e4\u00e4k\u00e4rit alkoivat suositella h\u00e4nen tekniikkaansa potilailleen. My\u00f6s useat esiintyv\u00e4t taiteilijat olivat kiinnostuneita menetelm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Vuonna 1904 Alexander muutti Englantiin. Kirurgi J.W. Stewart McKay suositteli muuttoa, sill\u00e4 h\u00e4n oli havainnut isoja muutoksia tekniikkaa opiskelleissa potilaissaan jopa niin ett\u00e4 leikkausten tarve v\u00e4hentyi. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n tekniikan tulevaisuus olisi Lontoossa. H\u00e4n ja useat muutkin l\u00e4\u00e4k\u00e4rit Australiassa kirjoittivat Alexanderille suosituskirjeet paikallisille l\u00e4\u00e4k\u00e4reille. Lontoossa Alexander alkoi opiskella my\u00f6s anatomiaa ja fysiologiaa. H\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 alkoi saada n\u00e4kyvyytt\u00e4, oppilaita oli paljon ja praktiikka kukoisti. Oppilaina oli mm. tiedemiehi\u00e4, n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 muita taiteilijoita.<\/p>\n\n\n\n
H\u00e4n kirjoitti menetelm\u00e4st\u00e4\u00e4n my\u00f6s useita artikkeleita l\u00e4\u00e4ketieteellisiin julkaisuihin. H\u00e4nen ensimm\u00e4inen kirjansa Man`s Supreme Inheritance<\/em> julkaistiin 1910. Alexanderin toinen kirja Constructive Concious Control of the Individual <\/em>ilmestyi vuonna 1923. Kolmas kirja The Use of the Self<\/em> julkaistiin Englannissa sek\u00e4 Yhdysvalloissa vuonna 1932 ja vuonna 1941 julkaistiin nelj\u00e4s kirja Universal Constant in Living<\/em>.<\/p>\n\n\n\n Alexander asui ja opetti tekniikkaansa Lontoossa vuoteen 1914, jolloin h\u00e4n l\u00e4hti opettamaan sit\u00e4 my\u00f6s Amerikkaan. Yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 oppilaista USA:ssa oli John Dewey, kasvatustieteilij\u00e4 joka oli kokemuksellisen oppimisen ja \u201dtekem\u00e4ll\u00e4oppimisen\u201d asiantuntija. My\u00f6s muita merkitt\u00e4vi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 puhui Alexanderin ty\u00f6n puolesta.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 1930 Alexander perusti 3 – 8 vuotiaille Alexander-tekniikkakoulun Lontooseen. \u201dPikkukouluksi\u201d kutsuttu koulu toimi vuoteen 1939 asti. P\u00e4\u00e4opettajana oli Irene Tasker, joka oli lis\u00e4ksi my\u00f6s montesoripedagogi. Koulu siirtyi Amerikkaan toisen maailmansodan aikana ja siell\u00e4 se toimi vuodet 1939\u20131943.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 1931 Alexander aloitti Alexander-tekniikan opettajakoulutuksen, jota h\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen jatkoivat h\u00e4nen entiset oppilaansa.<\/p>\n\n\n\n Alexander matkasi Amerikan ja Englannin v\u00e4li\u00e4 ja opetti sek\u00e4 toi Alexander-tekniikkaa tietoisuuteen molemmissa maissa. Kaikkiaan Alexander ehti tutkia, opettaa ja kehitt\u00e4\u00e4 tekniikkaansa l\u00e4hes 60 vuotta.<\/p>\n\n\n\n Suomeen Alexander-tekniikan on tuonut englantilainen Dick Gilbert, jonka koulu toimi Helsingiss\u00e4 1997-1999. Sielt\u00e4 valmistui ensimm\u00e4inen opettajajoukko, joka ulkomailla opiskelleiden pioneerien lis\u00e4ksi opetti ja levitti Alexander-tietoutta Suomessa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa on n. 50 opettajaa. Suomen Alexander-tekniikanopettajat FINSTAT ry<\/a> on yhdistys joka valvoo ett\u00e4 opettajat noudattavat eettisi\u00e4 ohjeita ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4isen suomalaisen opettajakoulun perusti Enni Lakkala 2010 Orivedelle.<\/p>\n\n\n\n Toinen opettajakoulu aloitti toimintansa Kuopiossa 2015. Sen perusti P\u00e4ivi Saraste. Koulu lopetti toimintansa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2022.<\/p>\n\n\n\n Kolmas koulu perustettiin Tampereelle 2019. Sen perustivat Matti ja Katja Harilo.<\/p>\n\n\n\n Alexander-tekniikka Helsinki, on aloittamassa opettajakoulutuksen. Opettajina toimivat Soile Lahdenper\u00e4, Katri-Mari Ruonala ja Laura Partanen.<\/p>\n\n\n\n Opettajakoulutus on kolmevuotinen.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Alexander-tekniikan on kehitt\u00e4nyt Australiassa syntynyt Frederick Matthias Alexander (1869-1955). H\u00e4n menetti \u00e4\u00e4nens\u00e4 useita kertoja toimiessaan lausujana ja n\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4. Sen seurauksena h\u00e4n hakeutui useiden l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden vastaanotoille, mutta apua ei l\u00f6ytynyt. L\u00e4\u00e4k\u00e4rit m\u00e4\u00e4r\u00e4siv\u00e4t lepoa jonka j\u00e4lkeen \u00e4\u00e4ni kulki hetken paremmin, kunnes se taas petti. Alexander alkoi etsi\u00e4 itse syit\u00e4 \u00e4\u00e4nens\u00e4 ongelmiin. H\u00e4n oli varma ett\u00e4 h\u00e4n jollakin…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-129","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tanssivarpaat.net\/athml\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/129","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tanssivarpaat.net\/athml\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/tanssivarpaat.net\/athml\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tanssivarpaat.net\/athml\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tanssivarpaat.net\/athml\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=129"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/tanssivarpaat.net\/athml\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/129\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":441,"href":"https:\/\/tanssivarpaat.net\/athml\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/129\/revisions\/441"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tanssivarpaat.net\/athml\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=129"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Suomessa<\/h2>\n\n\n\n